perjantai 24. marraskuuta 2017

Disney-taidekirjat tiedonlähteinä, osa 2: Christopher Finch

Tässäpä oiva esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos hätäilee. Jos aikaisempia Bob Thomasin teoksia minulle suositeltiin tutkijapiirien kautta, Christopher Finchin löysin edesmenneen Markku Kivekkään avulla. Entinen Aku Ankan päätoimittaja ja Disney-entusiasti kirjoitti 1980-luvulla laajan Prinsessa Ruususta käsittelevän artikkelin Filmihullu-lehteen. Tekstin lähdeluettelossa mainittiin myös Finchin teos, ja tottahan toki minun oli saatava se käsiini. 

Finch on amerikkalainen taiteen ja populaarikulttuurin asiantuntija, ja kirjoittanut runsain mitoin taidetta käsitteleviä tietokirjoja sekä kritiikkejä. Finchin teos The Art of Walt Disney: From Mickey Mouse to Magic Kingdoms julkaistiin vuonna 1973. Mitä en ymmärtänyt selvittää etukäteen ennen kirjan hankintaa, oli teoksen sisältö. Alkuperäinen kirja on nimittäin yli 400-sivuinen tiiliskivi. Tästä johtuen jo vuonna 1975 teoksesta julkaistiin tiivistetty, 160-sivuinen concise edition. Tätä tiivistelmää on markkinoilla liikkeillä runsaasti ja se on äärimmäisen edullinen. Liekö sitten niinkään tavatonta, että innostuksissani poimin juuri sen ostoskoriini.

Olen tietysti yrittänyt jälkeenpäin selvittää alkuperäisen tiiliskiven sisältöä. Onnekseni löysin verrokkeeksi kuvia vuoden 1973 sisällysluettelosta. Tiiliskivipainoksessa on seuraavat kappaleet, jotka on poistettu tiivistetystä versiosta: The Making of Robin Hood, jonka otsikko on varsin itseinformatiivinen, lisäksi Disneyn live-action elokuvat on jaettu yhden sijaan kahteen osioon: Davy Crockett and Other Heroes sekä Mary Poppins. Tiiliskiviteoksen loppuosa täydentyy vielä kolmella kappaleella, jotka ovat Animation in the Round, Inside the Magic Kingdoms ja The Lessons of the Park, joista viimeiseksi mainitun on kirjoittanut Peter Blake. Jälkimmäisten esseiden nimien perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että nämä esiintyvät tiivistetysti myös concise editionin viimeisessä kappaleessa.

Se, miksi alkuperäisessä on niin ronski määrä sivuja, johtuu siitä, että teos on kyllästetty valtavalla määrällä kuvia, ja etenkin suurikokoisilla kuvilla. Osa näistä kuvista taittuu auki kokonaisuudessaan. Samaa kikkaa on toki hyödynnetty myös lyhennelmässä, mutta vain pariin otteeseen. Se on hieman harmillista, sillä visuaalisessa taiteenmuodossa kuvien tarkastelu on äärimmäisen tärkeää. Ne saattavat kertoa jopa paljon enemmän kuin teksti itsessään. (Tätä toistelen aina itselleni kun jumitun liiaksi dialogianalyysiin!)

Sitä en tietysti pysty toteamaan varmaksi, mutta oletan, että sekä vuoden 1973 että 1975 laitoksessa samannimisten kappaleiden tekstisisältö on kutakuinkin sama (ainakin toivon niin).

Kirjasta on sittemmin otettu lukuisia uusia painoksia erilaisilla kansilla, sekä tiiliskiviversiosta että tiivistelmästä. Finch itse mainostaa sivuillaan vuoden 1973 alkuperäistä tiiliskiveä sekä vuoden 2011 täysin uuteen uskoon laitettua tiiliskiveä, johon sisältyy nyt myös Pixarin elokuvia. Uskoakseni tämä uudempi tiiliskivilaitos menee jossain vaiheessa omalle hankintalistalleni, johtuen vuosien 1973 ja 1975 versioiden samankaltaisuudesta. Finch on lisäksi kirjoittanut erikseen taidekirjat Disneyn Leijonakuninkaasta (1994) ja Nalle Puhista (2002), joista molemmat ovat saaneet hyviä arvioita - veikkaan, että näitä materiaaleja löytyykin myös vuoden 2011 uusintakierrokselta.



Christopher Finch
The Art of Walt Disney: From Mickey Mouse to Magic Kingdoms
New Concise Edition
Harry N. Abrams, 1975
New York
160 sivua  

Konteksti: Kuten aiemmin tuli todettua, Finch on taiteen asiantuntija ja toiminut myös itse taiteilijana. Finchin teos oli ensimmäinen, joka tietoisesti lähti tarkastelemaan Disneyn elokuvia taiteen ja estetiikan lähtökohdista. Kirjaa kiiteltiin aikanaan kovasti, eikä suotta: omalla tavalla se antaa virallisen ja auktoritäärisenkin hyväksynnän sille, että animaatio on vakavasti otettavissa oleva taiteen muoto. Toisaalta teos on myös saanut moitteita sen ilmeisestä Disney-myönteisyydestä: varsinkin teoksen loppua kohden, kun käsitellään Disney-elokuvien tuotteistamista, Finch tyytyy hehkuttamaan esimerkiksi teemapuistoja nerokkaina innovaatioita, sen sijaan että näpäyttäisi niiden ilmeisestä tavoitteesta tehdä kylmää käteistä.



Sisältö: Kirja jakaantuu neljään osaan, joista ensimmäinen paneutuu Disney-yhtiön alkuvaiheisiin, Mikki Hiiren syntyyn ja lyhytelokuviin, toinen osa kokopitkiin animaatioelokuviin aina Robin Hoodiin asti (Robin Hood -osio lienee tiivistettyä vuoden 1973 luotauksesta), kolmannessa osassa esitellään yhtiön live-action-elokuvia vuoteen 1974 asti. Neljäs osa on omistettu Disneyn teemapuistoille, Californiassa sijaitsevalle Disneylandille ja Floridassa sijaitsevalle Disney Worldille.



Ansiot tutkimuslähteenä: Koska itse olen voimakkaammin perehtynyt tekstianalyysiin, ajattelin, että tämä kirja toimisi hyvin opastajana animaation kuvakieleen. Enkä pettynyt. Finchin esitystapa on vaivatonta ja selkeää. Antoisinta on lukea hänen tarkkasilmäistä lähilukuaan eri animaatioista. Finch ei ole niinkään kiinnostunut animaation historiasta tai tekniikoista, vaan ennen kaikkea keskittyy tarkastelemaan teoksia katsojana. Kirjoitustyyliltään Finch on pohtiva ja syväluotaava, avaten animaatioista miellyttävällä tavalla asioita, joihin kiinnittää huomiota.



Ansiot keräilykohteena: Finchin kirjaa ei syyttä pidetä Disney-taidekirjojen klassikkona. Tämä teos on todella hyvä perehdyttäjä ja lähtökohta sellaiselle, joka haluaa oppia "lukemaan" ja ymmärtämään animaatiota visuaalisena taiteenmuotona. Kuten alussa jo esitin, havainnollistavia kuvia olisi ollut ihana nähdä lisääkin, sen verran luontevasti Finch kuvailee tutkimuskohteitaan. Siksi suosittelen tämän tiivistetyn version sijaan harkitsemaan jonkin tiiliskivilaitoksen hankkimista, vaikka sitten korkeamman hinnan uhalla. 


Kuvitus: Arkistovalokuvia, konseptitaidetta, still-kuvia elokuvista. Kuvat ovat yllättävän laadukkaita ja hyvällä maulla valittuja. Tällä tarkoitan, että niitä ei ole vain summissa aseteltu täyttämään kirjaa, vaan Finch tuntuu todella halunneen tietyt kuvat mukaan konkreettisia havainnollistuksia varten.

Yleisarvosana: ****/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti