torstai 25. helmikuuta 2016

Lassie & Rin Tin Tin -sarjakuvalehdet

Tähän postaukseen yritin koota jonkin verran informaatiota Lassie ja Rin Tin Tin -sarjakuvalehdistä. Ensi alkuun voisin lyhyesti esitellä kummatkin koirasankarit. 


Lassie on englantilaiskirjailija Eric Knightin luoma fiktiivinen koirahahmo, joka esiintyi ensi kerran vuonna 1940 Knightin romaanissa Lassie Come-Home (suom. Lassie palaa kotiin). Ensimmäinen Lassie-elokuva nähtiin valkokankailla jo vuonna 1943, ja sittemmin elokuvia on kertynyt reilu kymmenkunta, uusimpana vuoden 2005 elokuva Lassie (kuvassa), joka perustui alkuperäistarinaan. Collieita itsekin kasvattaneen Knightin kirja kertoi tietenkin urhean skotlanninpaimenkoiran pitkästä taipaleesta takaisin kotiin. Sittemmin Lassie on päässyt nauttimaan lukuisista juonikuvioista ja seikkailuista muun muassa radiossa ja televisiossa. Lassie on maailmankuulu hahmo, ja se on saanut oman jaksonsa jopa Simpsoneihin (jossa koiran ylivertaista älykkyyttä irvataan mm. sillä, että se osaa itse käydä vessassa). Yhdysvalloissa Lassie-sarjakuvaa julkaisi Dell Comics vuosina 1950-1962 sekä Gold Key Comics vuosina 1962-1969. 


Rin Tin Tin on itselleni vähemmän tutumpi sankarihahmo. Tarkoitukseni on ollut lukea Susan Orleanin kirja Rin Tin Tin - The Life and the Legend, mutta en ole vielä oikein löytänyt teokselle aikaa. Rin Tin Tin oli kuitenkin oikeasti olemassaollut saksanpaimenkoira, joka syntyi Ranskassa 1918. Amerikkalainen sotamies Lee Duncan pelasti Rintyn ja tämän siskon Nannetten ensimmäisen maailmansodan tuoksinoista ja päätti viedä koirat mukanaan Amerikkaan. Opetettuaan koirille lukuisia temppuja hän vaikuttui niiden älykkyydestä. Valitettavasti Nannette menehtyi matkalla Kaliforniaan. Hollywoodissa Duncan vakuuttui, että Rin Tin Tin temppunumeroineen voisi saada suosiota valkokankaalla. Rintyn ura syöksähti nousuun sellaisella vauhdilla, että on usein väitetty koiran pelastaneen tuolloin konkurssin partaalla sinnitelleen Warner Bros -yhtiön. Rin Tin Tin kuoli vuonna 1932, vain vuosi viimeisimmän elokuvansa (The Lightning Warrior) kuvauksien jälkeen. Rin Tin Tin oli myös yksi harvoista aikansa filmitähdistä, jotka menestyivät sekä mykkä- että äänielokuvissa alan tekniikan myllerryksen vallitessa. Dell Comics julkaisi Rin Tin Tin -sarjakuvaa vuosina 1954-1957 ja nimellä Rin Tin Tin and Rusty vuosina 1957-1961. Myös Gold Key Comics julkaisi yhden Rin Tin Tin and Rusty -albumin vuonna 1963.



Suomessa Lassie -sarjakuvalehti ilmestyi ensi kerran vuonna 1957. Vuodesta 1958 vuoden 1959 loppuun lehti ilmestyi vuorokuukausin Rin Tin Tin -lehden kanssa. Vuonna 1960 Rin Tin Tin sai oman lehtensä, ja Lassie jatkoi omanaan. Lassie ilmestyi vuoteen 1965 asti, ja lisäksi sitä julkaistiin vuosina 1972-1973 ja 1980-1982. Sattumalta tämä käsiini saamani kappale (3/1982) on juuri viimeinen lehti. 




Lehdessä on kolme tarinaa, joista jokaisessa Lassie pelastaa pulassa olevat ihmiset. Ensimmäisessä Lassie narauttaa salametsästäjät, jotka liikkuvat vilpillisesti perheen mailla. Seuraavaksi ollaankin jo kilpalaukkaratojen maailmassa, ja Lassie pelastaa hevosen lopetukselta ja tuo yhteen isän ja pojan. Viimeisessä tarinassa kaksi poikaa meinaavat hukkua uhkarohkean vedonlyönnin seurauksena, mutta ei hätää - kultaturkkimme on aina paikalla. Lassien omistaja on tietenkin pieni Timmy-poika. En voi olla ihmetelemättä sarjakuvan puhekuplissa käytettyjä tikkukirjaimia, joista väistämättä tulee mielikuva, että koko ajan huudetaan. Sarjakuva hyödyntää mukavasti koiran näkökulmaa asettelussaan. 



Rin Tin Tinin julkaisu puolestaan jatkui Suomessa ainakin vuoteen 1964 asti, mutta lehti on ilmestynyt uudestaan myös joskus 70-luvulla. Ensimmäisissä sarjakuvatarinoissa Rinty seikkaili Kanadan ikimetsissä eränkävijämiehen ja inuiittipojan kanssa. Koska tämä juonikuvio ei korreloinut suositun tv-sarjan juonen kanssa, pian Rin Tin Tin pääsikin ratkomaan pulmia Rusty-pojan kanssa villiin länteen. Myös tämänkin lehden (Lassie/Rin Tin Tin ja Rusty 9/1958) tarinat pureutuvat sotilastukikohtaan, jossa Rusty ja Rin Tin Tin työskentelevät jonkinlaisina kunniasotilaina. Rin Tin Tin auttaa ensimmäisessä tarinassa ottamaan kiinni vaunuryöstäjät, jälkimmäisessä pysäyttää vankikankurin. Keskellä on omituinen, Rintyyn liittymätön lyhytsarjakuva Paul Bunyan jr:stä, joka onnistuu nappaamaan rosvon ja pääsee kiitokseksi villiin länteen. Lehteä värittävät myös lyhyt novelli, tietoisku Etelä-Amerikan alkuperäisväestöstä ja takakannessa jonkinlainen keräilykuva jäniskoirasta. Lehden yleisilme on hieman suttuinen ja värit ovat paikoin levinneet, mutta tämä varmaan johtuu lähinnä lehden iästä.




Rintyn tuoma tuulahdus on kovin ylitestosterinen, ja jos näistä kahdesta pitäisi valita mieluisampi, kyllä kallistuisin Lassien puoleen, jonka selkkaukset tuntuvat äkkiseltään huomattavasti monipuolisemmilta. Rin Tin Tin kun kosiskelee jännityelementtejä, jotka tyyliltään eivät pure minuun: Yht'äkkiä kuului preeriasuden ulvonta. Red hyppäsi ylös ja hänen kätensä liikahti vaistomaisesti kuudestilaukeavaa kohti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti