sunnuntai 24. toukokuuta 2015

MCM London Comic Con May 2015

Ennen eilistä en ollut koskaan eläissäni käynyt yhdessäkään conissa, mikä tietysti tuntuu hieman hullunkuriselta. Itselleni animaation, sarjakuvien ja videopelien avoin fanittaminen on ottanut aikansa, ja olen edelleen asian suhteen tietyllä tapaa varautunut. Varsinkin tässä iässä tuntuu, että asiallisuutta pidetään jokseenkin arvokkaampana kuin lapsenomaista hassuttelua. Siksi olikin erityisen mielenkiintoista suunnata ensi kertaa tapahtumaan, jossa minun oli mahdollista nähdä myös muita alan harrastajia. Ei tämä ehkä ihan normaalien hommaa ole, mutta tärkein asia minkä opin, oli ettei sillä ole mitään väliä.

Animeen, mangaan, scifiin, videopeleihin ja cosplayhin keskittyvä MCM London Comic Con järjestetään kahdesti vuodessa, syksyihin ja keväisin, ja on alan suurimpia tapahtumia koko saarivaltiossa. Ystäväni ei siis hirveästi tarvinnut houkutella minua lähtemään päiväretkelle Lontooseen. Tapahtuma järjestettiin messu- ja näyttelykeskus ExCelissä, Newhamin kaupunginosassa, ja juuri lauantain liput myytiin loppuun jo ennakkoon. 

Ensimmäisenä silmiini pistivät tietysti erilaiset cosplay-asukokonaisuudet. Briteissä alastomuutta ei kummemmin kainostella, joten näin todella paljon antaumuksellisia rintamuksia sekä pyllyposkia, niin langanlaihoilla kuin reippaasti ylipainoisillakin. Paitsi että tämä oli osoitus itsevarmuudesta, vapaa pukeutuminen tuntui myös julistavan ihastuttavalla tavalla itsensä hyväksymisen sanomaa. Mikäs siinä, kerta rohkeus ei valu kurkkuun.




Kuten jo tuli sanottua, ihmisiä paikan päällä oli suorastaan tungokseksi asti. Osalla porukasta ei selkeästi ollut käytöstapoja rynnätessään kojusta toiseen, mikä oli hirveän epäbrittiläistä. Ehkä tämä meni introverttiuden piikkiin, sillä tapahtumassa tuntui olevan paljon myös niitä, jotka harvemmin astuvat kodistaan ulos liittyäkseen yleisömassaan. Siksi tällaisia tapahtumia toisaalta tarvitaan - jotta underdogit pääsevät vapaasti ilakoimaan ilman valtavirran tuomitsemista. Nintendo DS:illä tapasimme kaverini kanssa paljon uusia ystäviä - itse olen vannoutunut PlayStationin kannattaja, mutta toki autoin kaveriani pelissä eteenpäin.



Tapahtuman näkyvintä osa-aluetta olivat tietysti erilaiset esittely-, myynti-, ja fanikojut, joiden menestyksekäs tarkoitus oli oletettavasti viedä kaikki rahamme. 








Hallissa oli myös runsaasti peliständejä ja -screenejä, joista kenties näkyvimmäksi nostettu oli kesällä PlayStanionille julkaistava Lego Jurassic World. Lisäksi tapahtumassa oli cosplaynäytöksiä, tubettajien esityksiä ja toki vierailevia tähtiäkin signeeraamassa nimikirjoituksiaan, mutta me olimme enemmän kiinnostuneita vain pyörimään ympäriinsä ja ihmettelemään suurenmoista tarjontaa sekä rentoa tunnelmaa.



Kyytipojaksi söimme tietysti japanilaisia nuudeleita ja jäähileistä tehtyä japanilaista jäätelöä.


Itselleni kenties tapahtuman ilahduttavinta antia oli My Little Ponyn ja näiden fanien, bronyjen näkyvyys. Tutustuin vuonna 2013 tuoteperheen neljännen sukupolveen ja sitä siivittämään Friendship is Magic -tv-sarjaan, eikä sen jälkeen paluuta oikeastaan ole ollut. Mutta tästä fandomista voin kertoa lisää joskus myöhemmin. Koska pukeuduin viime halloweenina suosikkihahmokseni Pinkie Pieksi, nappasin juhlista jääneet poninkorvat mukaan myös coniin.


Tuliaisina conista kotimatkalle lähti lopulta yhteistarjouksessa olleet kaksi ponipehmoa, silkkikimono, upean Wolf Children -elokuvan dvdversio sekä kokeeksi yksi pokkari Spice & Wolfin mangaversiota.


Nyt minulta sitten löytyy tavis-Pinkie Pien lisäksi tämän skitsofreeninen puoli Pinkamena ja vampyyrilepakon purema Pinkie.


Ja kimonossa pelleilin jo loppuillasta, kun lähdimme kannustamaan Ruotsia Euroviisujen voittajaksi. Kaiken kaikkiaan meillä oli erinomaisen onnistunut päivä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti